Saavutettavuus osana viestintää (2/5)

Saavutettavuus osana viestintää (2/5)

03.09.2020 kysely, markkinointi, saavutettavuus, tapahtumatyökalu, uutiskirje, viestintä

Kuten edellisessä blogissa totesimme, saavutettavuus koskettaa jollain tasolla meitä kaikkia joko itsemme tai läheistemme kautta. Saavutettavuus tulisikin nähdä resurssina ja ottaa osaksi viestintäprosesseja. On hyvä muistaa, että vastuu viestin välittämisestä on aina viestijällä, ei viestin vastaanottajalla.

Huomioitavaa on, että kaikella ei-tekstuaalisella sisällöllä tulee olla tekstivastine, joka kuvaa materiaalin sisältöä. Ei-tekstuaalisia sisältöjä ovat esim. kuvat, infograafit, videot, lomakekentät sekä äänitiedostot.

Kävimme ruudunlukuohjelmalla läpi erilaisia uutiskirjeitä, lomakkeita ja tiedostoja ja testasimme niiden toimivuutta. Listaamme alla tekijöitä, joita viestinnässä tulisi saavutettavuusnäkökulmasta huomioida. Tarkemmat ohjeistukset löytyvät blogin lopussa ladattavissa olevasta ilmaisesta Saavutettavuus-oppaasta. 

Saavutettavuuden osa-alueet

Teksti ja fontti

Kirjoitetun tekstin tulisi olla helppo ymmärtää, hahmottaa ja lukea. Luettavuutta helpottaa tekstin selkeys, yksinkertaisuus sekä lyhyet kappalejaot ja asiakontekstin avaus. Myös riittävän suuren fontin käyttö sekä 1.5 rivivälitys on tärkeää. Huomiotavaa on myös, että tekstin ja taustan tummuuskontrasti on riittävän suuri. Tummuuskontrastisuhde on oltava normaalikokoiselle tekstille 4,5:1 ja suurelle testille 3:1.

Otsikot

Selkeästi etenevä otsikointi parantaa saavutettavuutta. Eri otsikkotasoja tulee käyttää loogisesti siten, että ylätason otsikon alla on alemman tason otsikoita. Riittävä väliotsikoiden käyttö auttaa jäsentämään tekstiä ja helpottaa sisällön hahmottamista. Otsikon olisi hyvä olla selkeä ja tekstisisältöä kuvaileva.

Kuvat

Kuviin tulee laittaa vaihtoehtoinen teksti, eli alt-teksti. Jos tekstissä viitataan kuvaan, vaihtoehtoisessa tekstissä tulee kertoa kuvan oleellinen sisältö, esimerkiksi ”nainen istuu puun juurella”. Kuvan nimeämisessä ei kannata käyttää ääkkösiä ja teksti kannattaa päättää pisteeseen. Ruudunlukuohjelma tunnistaa kuvan kuvaksi ja lukee sen alt-tekstin. Jos tekstiä ei ole, ruudunlukuohjelma käyttäytyy kuin kuvaa ei olisi lainkaan. 
 
Kuvat voivat toimia myös linkkeinä. Tällöin alt-tekstiin on hyvä kirjoittaa minne linkki johtaa. Jos kuvaan ei ole kirjoitettu alt-tekstiä, ruudunlukuohjelma lukee käyttäjälle linkin osoitteen. 

Infografiikat ja taulukot

Yhteen infografiikkaan ei tulisi mahduttaa liikaa tietoa, vaan mielummin laatia useampi infograafi vähemmällä informaatiomäärällä. Infograafien keskeisimmät tiedot on hyvä kirjoittaa alt-tekstiin. Infograafi ei saisi myöskään olla tietoineen itsenäinen, vaan sen sisältämä tieto tulisi käydä ilmi myös itse tekstistä. On tärkeää myös miettiä infograafin värimaailman kontrasti mm. punavihersokeus ja heikkonäköisyys huomioiden.

Taulukoiden lukeminen ruudunlukuohjelmalla on hankalaa. Taulukoiden ja listojen tekemisessä kannattaakin käyttää html-muotoa kuvien sijaan. Taulukoiden sisältämä tieto tulisi käydä ilmi myös tekstistä.

Värit

Tekstin, kuvan sekä grafiikan värikontrasti taustan suhteen tulee tarkistaa. Ymmärtämisen kannalta vierekkäisten värien välillä tulee olla riittävän iso kontrastiero.

Värikontrasti koskee myös grafiikan eri osia. Punaista ja vihreää ei tulisi käyttää yhdessä punavihersokeuden takia. Värien lisäksi voi käyttää myös muotoja ja tekstiä, esimerkiksi taulukoissa.

Vinkki! Tekstien ja taustavärien riittävän kontrastin voi tarkistaa ilmaisilla työkaluilla. Tällainen on esimerkiksi Contrast Ratio

Videot ja äänitiedostot

Yleisesti ottaen videot parantavat saavutettavuutta. Videoissa ja äänitiedostoissa tulee kuitenkin olla tekstitys tai tekstivastine. Lakivaatimusten mukaan videoita ei tarvitse tekstittää kuin sille kielelle, jota videossa käytetään. Lakivaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä.

Jos video on tekstin mediavastine, ei videota tarvitse tekstittää. Mediavastineesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ohjeteksti on esitetty myös videona. Jos video sisältää pelkkää kuvaa eikä lainkaan ääntä, tulee videosta laatia joko tekstivastine tai ääniselite, eli videon kuvailu ääneen.
 
Huomioitavaa on, että saavutattavuusvaatimuksia ei voi kiertää julkaisemalla videoita tai äänitiedostoja muiden hallinnoimissa kanavissa, kuten esim. Youtubessa. 

Word-tiedostot

Word-tiedostoissa tulee käyttää ymmärrettävää kieltä ja jäsennellä tekstille selkeä rakenne. Kuvaavat otsikot, joista saa käsityksen tekstin sisällöstä ovat tärkeitä. Erikoistermejä tulisi vältellä tai ainakin avata ne selkokielellä. Sivu tulisi lopettaa kokonaisella virkkeellä. Tiedosto ulkoasu on hyvä muokata tyylien, kuten otsikoiden ja fonttien, avulla.

Word-tiedoston voi tallentaa saavutettavana PDF-muodossa: Tiedoston > Vie > Luo PDF- tai XPS -tiedosto > Asetukset > Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppokäyttötoimintoa varten. Tulosta PDF –toimintoa ei tule käyttää. 

PDF-tiedostot

PDF-tiedostoissa tulee rakenteet (otsikot, kappaleet, listat, taulukot jne.) merkata tunnisteilla ja kuvilla tulee olla tekstivastine (alt-teksti). Tekstin ja taustan sävyillä tulee olla riittävä kontrastiero. Tiedostoissa tulee käyttää helposti luettavaa fonttia ja pitkään dokumenttiin on hyvä merkitä kirjainmerkit.

Power Point

Myös Power Point –tiedostoissa tulee huomioida saavutettavuus, etenkin jos esitys jaetaan verkossa ladattavassa muodossa. Power Point -esitykselle on hyvä antaa esitystä kuvaava tiedostonimi. Esitykselle tulee antaa otsikko (title), joka määritellään tiedoston ominaisuuksista. Myös jokaiselle dian sivulle tulee antaa sisältöä kuvaavat otsikot. 

Esityksessä oleville kuville tulee antaa vaihtoehtoiset tekstit ja linkit tulee myös nimetä kuvaavin tekstein. Jos diassa on useita sisältöelementtejä, on niille hyvä antaa lukemisjärjestys. 

Opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin - Kansikuva

Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.

Kirjoittaja: Creamailer Oy