Starttaamme viisiosaisen blogisarjan, jossa käsitellään saavutettavuutta osana viestinnän kokonaisuutta. Blogin lopusta voi tilata maksuttoman oppaan saavutettavaan viestintään ja markkinointiin.
Tausta
Suomessa astui alkuvuodesta 2019 voimaan EU:n saavutettavuusdirektiiviä noudattava laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) sisältää suosituksia, joiden avulla verkkosisällön ja tiedostojen saavutettavuutta voidaan parantaa.
Se, että verkkosivut ja materiaalit on saatavilla, ei vielä tarkoita, että ne ovat saavutettavia. Laissa saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisuuden huomiointia siten, että mahdollisimman moni meistä voisi käyttää palveluja esteettömästi. Laki varmistaa, että ihmiset voivat käyttää palveluja esimerkiksi vammasta tai hankalasta tilanteesta riippumatta. Samalla laki toteuttaa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjeiden noudattaminen tekee sisällöt saavutettavaksi henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita.
Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee ja keitä se hyödyttää?
Vaikka lain vaatimukset koskevat toistaiseksi vain osaa toimijoista esim. julkishallintoa ja osaa yksityisen sektoria, tulisi sen kiinnostaa muitakin, sillä saavutettavuus koskettaa meitä kaikkia joko pysyvän, tilapäisen tai tilanteeseen liittyvän vamman tai rajoitteen kautta. Rajoitteita ovat esimerkiksi:
- Näköön liittyvät rajoitteet
- Kuuloon liittyvät rajoitteet
- Fyysiset ja motoriset rajoitteet
- Kognitiiviset haasteet
- Mielenterveyden haasteet
- Iän tuomat haasteet
- Neurologiset sairaudet
- Puhevammat
- Henkilöt, joilla eri äidinkieli
Myös muu lainsäädäntö ohjailee saavutettavuutta. Yhdenvertaisuuslaki ja hankintalaki ovat jo ennen saavutettavuusdirektiiviä velvoittaneet huomioimaan erilaisten ihmisten tarpeet ja kohtelemaan ihmisiä yhdenvertaisesti rajoitteista ja vammoista huolimatta.
Tärkeät päivämäärät
Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa tekemään digitaalisista/sähköisistä materiaaleista, palveluista, toiminnoista, sivustoista sekä alustoista saavutettavia. Vaatimuksia sovelletaan portaittain.
23.9.2019
23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalvelujen, verkkosivujen sekä pdf- ja Word-tiedostojen tulee olla saavutettavia.
23.9.2020
Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkopalvelujen, verkkosivujen sekä pdf- ja Word-tiedostojen tulee olla saavutettavia. Huomioi, että vanhoja ei-saavutettavia videoita ei tarvitse poistaa tai tehdä saavutettaviksi takautuvasti. 23.9.2020 jälkeen julkaistavat videot on hyvä tehdä saavutettaviksi heti julkaisun yhteydessä. Muutoin niiden tulee olla saavutettavia kahden viikon kuluttua julkaisusta.
23.6.2021
Mobiilisovellusten tulee olla saavutettavia. Samoin ekstra- ja intranettien, jotka on otettu käyttöön tai uudistettu 23.9.2019 tai myöhemmin.
Kriteerit
Ohjeistuksen kriteerit on jaettu neljään pääperiaatteeseen, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus.
1. Havaittavavuus
Havaittavuudella tarkoitetaan sitä, että käyttäjät pystyvät havaitsemaan ja ymmärtämään esitetyn informaation rajoituksista tai vammoista riippumatta. Informaatio voi olla mm. tekstin, kuvan, videon tai audiotiedoston muodossa. Esimerkiksi näkörajoitteisen henkilön tulee erottaa teksti taustasta tai pystyä ruudunlukijan avulla ymmärtämään informaatio yhtä helposti kuin muidenkin henkilöiden.
2. Hallittavuus
Kaiken informaation, rajapintojen ja käyttöliittymäkomponenttien tulee olla käytettävissä ja ymmärrettävissä jokaiselle käyttäjälle. Esimerkiksi lomaketta tulee pystyä käyttämään pelkällä näppäimistöllä ja ääniohjauksella. Käyttäjän tulee myös hahmottaa mitä tietoa lomakkeen sarakkeeseen tulee syöttää ja onko tieto oikein syötetty.
3. Ymmärrettävyys
WCAG-ohjeistuksessa todetaan, että käyttäjien tulee pystyä ymmärtämään sekä informaatio että rajapinnan toiminnallisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että edes visuaalisesti hieno uutiskirje tai lomake ei ole saavutettava, jos käyttäjät eivät tiedä mistä uutiskirje kertoo tai mitä lomakkeisiin tulee täyttää. Käyttäjien tulee ymmärtää mistä on kyse ja pystyä täyttämään lomake ilman erillistä ohjausta. Näin ollen esimerkiksi lomakkeissa tulee olla jokaisella täytettävällä kohdalla kuvaavat nimet.
4. Lujatekoisuus
Lujatekoisuudella tarkoitetaan saavutettavuudessa tekniikan yhteensopivuutta, eli kaikkien toimintojen ja rajapintojen tulisi toimia avustavien tekniikoiden kanssa. Lujatekoisuus liittyy lähinnä sivustojen ja ohjelmistojen koodaukseen, esim. että elementtien aloitus ja lopetustagit on merkitty oikein.
Vaativuustasot
Vaativuustasoja on kolme: A, AA, ja AAA, joista laki velvoittaa noudattamaan A ja AA -tason kriteerejä.
A-taso
WCAG-ohjeistuksen minimitaso. A-taso ei palvele suurinta osaa käyttäjistä, joilla on rajoituksia tai vammoja.
AA-taso
AA-taso täyttää kaikki A-tason ja AA-tason onnistumiskriteerit. AA-kriteerit käsittelevät yhteensopivuutta yleisesti käytössä olevien avustavien teknologioiden kanssa sekä ongelmia, jotka liittyvät erityisempiin vammoihin ja rajoitteisiin kuten heikkoon näköön ja kognitiivisiin vaikeuksiin.
AAA-taso
WCAG-ohjeistuksen korkein taso, joka huomioi vammaisten ja rajoitteisten käyttäjien erityistarpeita. Esimerkiksi uutiskirjeiden linkeissä kerrotaan tarkka kuvaus linkin kontekstista ja kohteesta sen sijaan, että siinä lukisi “lue lisää” tai “klikkaa tästä”.
Lue lisää saavutettavuusvaatimukset.fi -sivustolta
Blogisarja:
- Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
- Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
- Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
- Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
- Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)
Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.