Creamailer on suunniteltu vastaamaan juuri tähän tarpeeseen. Se on turvallinen ja vastuullinen alusta, jonka varaan voi rakentaa luotettavaa uutiskirjeviestintää.

Miksi Creamailer on turvallinen uutiskirjeviestinnän alusta?

1. Data säilyy Suomessa

Creamailerin palvelimet sijaitsevat Suomessa, EU:n alueella. Henkilötietoja ei siirretä EU:n ulkopuolelle, eikä dataa jaeta kolmansille osapuolille. Palvelinympäristö täyttää Traficomin viestintäverkkojen turvallisuusvaatimukset.

Tietoturva on huomioitu palvelun koko elinkaaren ajan: suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että postituslistasi ja uutiskirjeesi säilyvät turvallisesti suomalaisessa palvelinympäristössä.

2. GDPR-yhteensopivuus on sisäänrakennettu

Creamailer on täysin GDPR-yhteensopiva. Creamailer toimii tietojenkäsittelijänä ja asiakas rekisterinpitäjänä, ja roolit sekä vastuut on määritelty selkeästi.

Henkilötietoja suojataan teknisin ja hallinnollisin keinoin, kuten palomuureilla, salauksella ja rajatulla pääsyllä tietoihin. Palvelu tukee rekisteröityjen oikeuksia, kuten tietojen poistamista ja oikaisua.

3. Salaus suojaa liikennettä

Kaikki Creamailerin verkkoyhteydet käyttävät HTTPS-salausta. Lisäksi uutiskirjeiden lähetys tapahtuu TLS-suojattuna, mikä suojaa viestejä niiden siirtyessä palvelimelta toiselle. Salaus on automaattisesti käytössä, eikä käyttäjän tarvitse tehdä erillisiä toimenpiteitä.

Miten voit itse käyttäjänä lisätä tietoturvaa Creamailerissa?

Vaikka Creamailer tarjoaa vahvan teknisen perustan, tietoturva on aina yhteispeliä. Seuraavat toimenpiteet auttavat vahvistamaan suojaa entisestään.

1. Ota veloituksetta käyttöön tietoturvalliset sisäänkirjautumistavat – SSO ja kaksivaiheinen tunnistautuminen

Cramailer tukee Google- ja Microsoft-kirjautumista (SSO). SSO mahdollistaa keskitetyn käyttäjähallinnan organisaation omalle IT-osastolle. Näin organisaation omat turvallisuuskäytännöt, kuten salasanavaatimukset ja mahdollinen kaksivaiheinen tunnistautuminen, toteutuvat myös Creamailerissa.

Lisäksi Creamailerissa voi ottaa käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen (2FA). Tällöin kirjautuminen vaatii salasanan lisäksi kertakäyttökoodin esimerkiksi Authenticator-sovelluksesta. Tämä estää tehokkaasti luvattoman pääsyn, vaikka salasana päätyisi vääriin käsiin.

2. Hallinnoi käyttäjäoikeuksia säännöllisesti

Creamailerissa on kaksi käyttäjäroolia: ylläpitäjä ja käyttäjä. Ylläpitäjä voi lisätä ja poistaa käyttäjiä sekä hallita oikeuksia. Selkeä roolijako varmistaa, että vain oikeat henkilöt pääsevät käsiksi tietoihin ja kampanjoihin.

Toimi näin:

• Tarkista käyttäjälista säännöllisesti.
• Poista pääsy henkilöiltä, jotka eivät enää tarvitse sitä.
• Myönnä ylläpitäjäoikeudet vain niille, joiden rooli sitä vaatii.

3. Todenna verkkotunnuksesi

Creamailer tukee kolmea keskeistä sähköpostin todentamismenetelmää, joiden avulla vastaanottavien palvelimien on mahdollista varmistaa, että viesti on lähetetty luvallisesti ja että sen sisältöä ei ole muutettu matkalla.

Kun verkkotunnus on todennettu:

• Viestit menevät paremmin perille.
• Roskapostiriski pienenee.
• Vastaanottajien luottamus kasvaa.

4. Suojaa lomakkeesi ALTCHA -varmennuksella

Turvallisuutta voi vahvistaa myös ALTCHA-varmennuksella esimerkiksi lomakkeissa. ALTCHA estää automaattisia roskapostibotteja lisäämästä vääriä tai haitallisia osoitteita postituslistoille. Näin suojaat sekä järjestelmääsi että vastaanottajalistaasi väärinkäytöksiltä. Voit ottaa ALTCHA-varmennuksen käyttöön Creamailerin lomakkeissa veloituksetta.

5. Hyödynnä tilauksen tuplavarmistusta (double opt-in)

Creamailer tukee tilauksen tuplavarmistusta uusille tilaajille. Tämä tarkoittaa, että tilaaja vahvistaa sähköpostiosoitteensa ennen kuin hänet lisätään postituslistalle.

Hyödyt:

• Parempi tietosuoja.
• Laadukkaampi postituslista.
• Vähemmän virheellisiä tai väärinkäytettyjä osoitteita.

Varmista, että suostumukset on kerätty asianmukaisesti ja että postituslistat ovat ajan tasalla.

Viesti luottavaisin mielin

Creamailer tarjoaa vahvan ja turvallisen perustan uutiskirjeviestintään: Suomessa sijaitsevat palvelimet, GDPR-yhteensopivuus, salattu liikenne, vahva tunnistautuminen ja saavutettavuusstandardien täyttäminen.

Kun hyödynnät myös palvelun tarjoamat tietoturvaominaisuudet aktiivisesti, rakennat uutiskirjeviestinnästäsi turvallisen, vastuullisen ja luotettavan kokonaisuuden.

Kun tietoturva on kunnossa, voit keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: selkeään ja vaikuttavaan viestintään. Kokeile Creamaileria maksutta!

Mikä on esteettömyysdirektiivi?

Euroopan unionin esteettömyysdirektiivi (European Accessibility Act, EAA) on vuonna 2019 voimaan tullut lainsäädäntö, jonka tavoitteena on parantaa tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta vammaisille ja ikääntyville ihmisille. Direktiivi velvoittaa EU-maita varmistamaan, että tietyt digitaaliset palvelut ja tuotteet ovat esteettömiä kaikille käyttäjille. Kansalliset lait direktiivin pohjalta tuli säätää vuoteen 2022 mennessä, ja direktiivin soveltaminen alkaa 28.6.2025.

Miksi se koskee myös uutiskirjeviestijöitä?

Vaikka uutiskirjeitä ei ole erikseen nimetty esteettömyysdirektiivissä, ne liittyvät usein suoraan sen piiriin kuuluviin verkkopalveluihin – kuten verkkokauppoihin, asiakasportaaleihin tai digitaalisiin varausjärjestelmiin. Uutiskirje on osa asiakkaan digitaalista kokemusta, joten sen saavutettavuus on myös olennainen osa kokonaisuutta.

Uutiskirjeissä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Selkeä rakenne: Otsikkotasot ja sisältö järjestetty niin, että ruudunlukijat ja muut apuvälineet voivat tulkita viestin oikein.
• Alt-tekstit kuville: Kaikki viestin kuvat sisältävät vaihtoehtoisen tekstin, jotta myös näkörajoitteiset saavat sisällön selville.
• Riittävä kontrasti ja luettavat fontit: Värien ja tekstin kontrasti täyttää saavutettavuusstandardit, eikä fontti ole liian pieni tai koristeellinen.
• Toimivat linkit ja napit: Linkkien ja toimintopainikkeiden tulee olla selkeitä ja helposti klikattavia myös mobiililaitteilla tai näppäimistönavigaatiolla.

Lue maksuton Opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin. 

Mitä hyötyä direktiivistä on?

Esteettömyys on ennen kaikkea mahdollisuus. Saavutettava viestintä palvelee laajempaa yleisöä, parantaa viestien ymmärrettävyyttä ja tukee vastuullista brändimielikuvaa.

Uutiskirjeviestijälle hyötyjä ovat:

• Laajempi tavoittavuus: Yhä useampi pystyy lukemaan ja ymmärtämään viestin sisällön.
• Parempi käyttökokemus: Selkeä ja saavutettava uutiskirje toimii hyvin eri päätelaitteilla ja tilanteissa.
• Brändin vahvistaminen: Esteettömyys viestii arvoista ja vastuullisuudesta konkreettisesti.

Lukijan näkökulmasta saavutettavuus tuo:

• Helpompi lukukokemus: Sisältö on ymmärrettävä ja visuaalisesti selkeä kaikille.
• Mahdollisuus osallistua: Kaikki saavat saman tiedon, riippumatta fyysisistä tai kognitiivisista rajoitteista.
• Toiminnallinen viesti: Saavutettavat painikkeet ja linkit helpottavat siirtymistä ja asiointia.

Esteettömyys on kaikkien etu

Esteettömyysdirektiivi antaa selkeän suunnan tulevaisuuden digitaaliselle viestinnälle: kaikkien pitää voida osallistua. Tämä on hyvä uutinen myös uutiskirjeviestinnälle. Creamailerilla saavutettavuus on osa viestien suunnittelua – niin teknisessä rakenteessa kuin sisällön selkeydessä. Näin viestit eivät vain tavoita enemmän lukijoita, vaan myös vaikuttavat enemmän. 

Tutustu Creamailerin viisiosaiseen saavutettavaa viestintää koskevaan blogisarjaan.

Creamailerin AI-apuri tukena saavutettavassa viestinnässä

Creamailerin tekoälypohjainen suunnitteluapuri on erinomainen työkalu saavutettavan uutiskirjeviestinnän suunnittelun apuna. Se auttaa tuottamaan selkeää, helposti ymmärrettävää sisältöä ja huomioi automaattisesti saavutettavuuden kannalta keskeisiä rakenteellisia seikkoja. AI-apuri voi esimerkiksi:

• Ehdottaa otsikkotasoja ja loogista rakennetta, joka toimii myös ruudunlukijalla.
• Tuottaa kieliasultaan selkeitä viestejä, jotka noudattavat hyvän verkkokielen periaatteita.
• Tarkistaa kontrastit ja painikkeiden selkeyden viestipohjissa.
• Antaa vinkkejä kuvien alt-tekstien laatimiseen, jotta visuaalinen sisältö on saavutettavaa kaikille.

AI-apurin avulla säästät aikaa ja varmistat, että uutiskirjeesi eivät vain näytä hyvältä – vaan ovat myös ymmärrettäviä ja käytettäviä kaikille lukijoille. Lue lisää Creamailerin AI-suunnitteluapurin käytöstä. 

Lähteet ja lisätietoa

• Euroopan unioni – Esteettömyysdirektiivi (EAA)
• Saavutettavuusdirektiivin soveltaminen Suomessa (Etelä-Suomen aluehallintovirasto)

Usea asiakkaamme otti uuden ominaisuuden nopeasti haltuun ja toteutti innovatiivisia ja inspiroivia sähköisen viestinnän ja markkinoinnin ratkaisuja tekoälyn avulla. 

Uusi vuosi ja uudet mahdollisuudet – myös viestinnässä. Listasimme seitsemän asiaa, jotka kannattaa huomioida.

1. Laadi viestintäsuunnitelma

Kaiken kokoisissa yrityksissä ja järjestöissä tulisi olla viestintäsuunnitelma, joka sisältää kaiken sen mitä organisaatiosta viestitään ulospäin ja mitä sen sisällä viestitään. Suunnitelmia voi olla useita, esim. viestinnälle ja markkinoinnille omansa tai suunnitelmat voi liittää yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyvä suunnitelma toimii organisaation viestinnän punaisena lankana ja ohjenuorana. Konkreettisella suunnitelmalla varmistetaan, että organisaation strategian ja tavoitteiden mukainen viestintä toteutuu ja, että aikataulut sekä roolit ja vastuut ovat selvillä. Viestintäsuunnitelmaan kannattaa sisältää ohjeistus myös tekoälyn käytöstä. Tekoäly on oiva apu viestintäsuunnitelman tekemiseen ja sen kehittämiseen.

Suunnitelman olisi hyvä sisältää:

• tavoitteet
• kohderymät
• viestintäkanavat ja sisällöt
• resurssit ja työkalut
• seurannan ja mittarit
• tekoäly

Lue vinkkimme tekoälyn käyttöön. 

2. Ota tekoäly osaksi viestintää

Creamailerin AI-suunnitteluapuri on viestinnän ja markkinoinnin tehoapuri, joka auttaa jokaisessa työvaiheessa. Apuri löytyy omalta välilehdeltään, mutta se on myös käytettävissä Creamailerin tekstieditoreissa. Tekoäly auttaa aina viestintäsuunnitelman tekemisestä uutiskirjeiden, kyselyiden ja tapahtumien luomiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että voit esimerkiksi hyödyntää tekoälyä suunnitellessasi uutiskirjeen sisällön, kirjoittaessasi blogitekstejä tai luodessasi otsikoita. Tekoälyltä onnistuu helposti myös nostotekstit sekä uutiskirjeeseen että sosiaaliseen mediaan, hashtagit mukaan lukien.

Lue lisää AI-suunnitteluapurista. 

3. Hyödynnä viestinnän ja markkinoinnin automaatiota

Automaation avulla markkinoinnista ja viestinnästä saadaan tehokasta ja oikein kohdennettua: se saavuttaa oikeat henkilöt, oikealla sisällöllä, juuri oikeaan aikaan.

Automaatio on toimintojen ketju, jonka avulla synkronoidaan markkinoinnin ja viestinnän osia hallittuun ja automatisoituun kokonaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki toiminnot mitä ketjutetaan, voidaan lukea automaatioon kuuluvaksi. Automaatioketjun luomisen voi aloittaa muutamalla ketjun osalla ja kasvattaa prosessia tarpeiden kasvaessa. Kun automaation logiikan sisäistää, on prosessien luominen helppoa ja kustannustehokasta, sillä automaatio vapauttaa ennen manuaalisesti tehtäviin prosesseihin kuluneen ajan muille työtehtäville.

Lue automaatiosta lisää ja lataa ilmainen oppaamme markkinoinnin ja viestinnän automaatioon. 

4. Huomioi saavutettavuus

Suomessa astui alkuvuodesta 2019 voimaan EU:n saavutettavuusdirektiiviä noudattava laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Se, että verkkosivut ja materiaalit on saatavilla, ei vielä tarkoita, että ne ovat saavutettavia. Laissa saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisuuden huomiointia siten, että mahdollisimman moni meistä voisi käyttää palveluja esteettömästi. Laki varmistaa, että ihmiset voivat käyttää palveluja esimerkiksi vammasta tai hankalasta tilanteesta riippumatta.

Lue Creamailerin saavutettavuus-blogisarja sekä lataa ilmainen opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin. 

• Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
• Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
• Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
• Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
• Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)

5. Kokeile personointia ja luo asiakas-/jäsenkokemus

Viime vuoden viestintä- ja markkinointimuutosten myötä ehkä unholassakin ollut personointi nousi esiin sammalikosta. Viestin saajaa kannattaakin lähestyä henkilökohtaisella ja häntä kiinnostavalla tavalla. Hyvin suunnitellun personoinnin avulla saa luotua läheisemmän kontaktin ja näyttää viestin vastaanottajalle, että viesti on kohdennettu juuri hänelle. 

Mitä enemmän tietoa vastaanottajista on, sitä enemmän voi personoida. Personointia voi käyttää sekä otsikkokentässä että varsinaisessa viestissäkin. 

Lue lisää personoinnista ja sen mahdollisuuksista blogista. 

6. Käytä kysely- ja tapahtumatyökaluja

Muistathan, että Creamailerissa on myös kysely- sekä tapahtumatyökalut, joiden avulla toteutat näppärästi mm. asiakas- ja palautekyselyt sekä kutsut osallistujat webinaareihin ja muihin (etä)tilaisuuksiin.

Tutustu kysely- ja tapahtumat -työkaluihin.

7. Inspiroidu!

Inspiroidu kanssamme. Mennyt vuosi toi uudenlaisia tekemisen malleja ja intoa kokeilla uutta. Ole rohkea, ajattele totuttujen rutiinien ulkopuolelta ja huomaa mihin kaikkeen sähköinen viestintä  ja markkinointi pystyykään! 

Käyttäjien lisäksi myös sähköpostin lähetysmäärät ovat kasvussa. Viime vuonna lähetettiin arviolta noin 310 miljardia sähköpostia, tänä vuonna luvun odotetaan nousevan 333 miljardiin ja vuonna 2025 yli 376 miljardiin sähköpostiin. (Statista 2021.) Näin ollen sähköposti on yksi maailman yleisimmistä viestintämuodoista.

Sähköposti lukuina

• Sähköpostin käyttäjiä on tällä hetkellä noin 4 miljardia. Vuoteen 2023 mennessä heitä on arviolta 4,3 miljardia. (Statista 2021.) Eli yli puolet maapallon asukkaista.
• Sähköpostin käyttäjistä 99 % tarkistaa sähköpostin vähintään kerran päivässä, usein jopa 20 kertaa päivässä (OptinMonster 2020).
• Aikuisista 58 % tarkistaa sähköpostin heti ensimmäisenä aamulla (OptinMonster 2020).
• 21 prosenttia sähköpostista avataan tunnin sisällä sen lähettämisestä (GetResponse 2022).
• Sähköposti tavoittaa keskimäärin 85 % niistä ihmisistä, joille se on lähetetty (OptinMonster 2020).
• Noin 42 % sähköpostista luetaan mobiililaitteella (Litmus 2021).
• Mobiilioptimoitujen sähköpostien kautta vastaanottajat löytävät varmemmin viestin lähettäjän kotisivuille. (Truelist 2022.)
• Sähköpostimarkkinointi tuottaa keskimäärin 38 dollaria jokaista käytettyä dollaria kohden (Litmus 2021). Eli sijoitetun pääoman tuotto on peräti 3800 %.
• Sähköposti on 40 kertaa tehokkaampi asiakashankinnassa kuin sosiaalinen media (MailMunch 2022). Sähköpostimarkkinoinnilla on myös selkeästi suurempi klikkausprosentti (n. 5,5 %) kuin sosiaalisella medialla (1.3 %) (Statista 2020).

Viestinnän ja markkinoinnin tulevaisuus – mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Sähköpostiviestinnän ja -markkinoinnin saralla on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Kun ihmisten tavat, mieltymykset sekä lait ja käytänteet muuttuvat ja uusia laitteita tulee markkinoille, tulee muutokset huomioida myös viestinnässä.

Mihin viestinnässä kannattaa tulevaisuudessa siis kiinnittää huomiota?

Personointi

Viestinnän ja markkinoinnin maailmassa personointi on tehokas keino kiinnittää vastaanottajan huomio ja saada hänet tuntemaan, että viesti on kohdennettu juuri hänelle. Personointia voi käyttää niin otsikoissa kuin viestisisällössäkin. Melkeinpä kaikkea tietoa mitä vastaanottajista on kerätty, voidaan käyttää personoinnissa hyödyksi.

Personoidut viestit avataan 26 prosenttia todennäköisemmin kuin personoimattomat, klikkausprosentin ollessa 14 prosenttia ja konversioprosentin 10 % suurempi (Campaign Monitor 2019). Asiakkaista 80 % tekee ostoksen todennäköisemmin, jos viesti on personoitu. Uutiskirjeviestijöistä 82 prosenttia kertoi klikkausten määrän kasvaneen sähköpostiviestien personoinnin myötä. (Epsilon 2020.)

Segmentointi

Segmentointia, eli vastaanottajien luokittelua, voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun vastaanottajista tiedetään jotain, jonka perusteella heidät voidaan jaotella ryhmiin. Koska vastaanottajilla on erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, kaikkia ei kannata lähestyä samanlaisella viestisisällöllä. Segmentoinnin perusideana on, että esimerkiksi saman kiinnostuksen kohteen omaavat vastaanottajat luokitellaan samaan segmenttiin. Segmentoinnissa on tärkeää, että eri segmentit erottuvat toisistaan selkeästi.

Viestintäänsä segmentoinnin lisänneistä markkinoijista 39 prosenttia koki viestien avausten lisääntyneen, 28 % koki uutiskirjeiden perujamäärien vähentyneen ja 24 % huomasi tuottojen kasvaneen (Emarketer 2018). Tuotoissa huomattiin myös kasvua, sillä Data & Marketin Associationin (2019) selvityksen mukaan segmentoidut kampanjat toivat jopa 760 % enemmän tuottoja kuin segmentoimattomat.

Optimointi mobiililaitteille

Suuri osa ihmisistä omistaa mobiililaitteen ja näyttäisikin siltä, että joka vuosi yhä useampi lukee sähköpostinsa mobiililaitteella. Mobiilioptimointi kannattaakin huomioida sähköpostiviestinnässä, sillä viestit, jotka näkyvät mobiililaitteissa väärin, poistetaan usein kolmen sekunnin kuluttua kirjeen avaamisesta (HubSpot 2020).

Litmuksen (2021) mukaan 42 prosenttia ihmisistä avaa sähköpostinsa mobiililaitteilla ja 16 % näyttöpäätteellä. Applen iPhone -käyttäjistä 36 prosenttia käyttää sähköposteissa tummaa tilaa, eli dark modea.

Automaation hyödyntäminen

Automaatioon voidaan katsoa kuuluvaksi lähes kaikki toiminnot, jotka voidaan ketjuttaa. Yleisimmin käytettyjä automaattisia sähköposteja ovat aika- ja käyttäytymisperusteiset sähköpostit, kuten useamman viestin sisältämät kampanjat sekä tervetuloaviestit.

Social Media Todayn (2019) selvityksen mukaan 75 % sähköpostiviestijöistä hyödyntää automaatiota jollain tavoin. Automaatiolla pyritään muun muassa luomaan liidejä (61 %), rakentamaan pitkäaikaisia asiakas-/jäsensuhteita (57 %), lisäämään myyntiä (47 %) ja tuottavuutta (29 %) sekä sitouttamaan asiakkaita ja jäseniä (36 %) (Invespcro 2022). Epsilonin (2019) mukaan automaattisilla viesteillä on myös 119 prosenttia ei-automatisoituja viestejä korkeampi klikkausprosentti.

Saavutettavuus

Se, että verkkosivut, materiaalit ja uutiskirjeet ovat saatavilla, ei vielä tarkoita, että ne ovat saavutettavia. Laissa saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisuuden huomiointia siten, että mahdollisimman moni meistä voisi käyttää palveluja esteettömästi. Laki varmistaa, että ihmiset voivat käyttää palveluja esimerkiksi vammasta tai hankalasta tilanteesta riippumatta.

Yli miljardi (15 %) maapallon väestöstä elää jonkinlaisen vamman kanssa ja noin 2,2 miljardilla ihmisellä on jonkinasteinen näkövamma. (WHO 2021.) Punavihersokeutta esiintyy esimerkiksi kahdeksalla prosentilla miehistä ja 0,5 prosentilla naisista (Terveyskirjasto 2021). Dysleksian, eli lukemiskyvyn häiriön, esiintyvyys on noin 3–10 % (potilaanlääkärilehti 2015).

Kiinnostuitko?

Kiinnostuitko sähköpostiviestinnän ja -markkinoinnin antamista mahdollisuuksista? Kokeile Creamaileria maksutta!

Lue lisää vinkkejä ja lataa maksuttomat oppaat!

• Lue vinkkejä personointiin Creamailerin blogista.
• Lue lisää segmentointiin Creamailerin blogista.
• Lue tumman tilan huomioinnista sähköpostiviestinnässä Creamailerin blogista.
• Lataa Cremailerin viestinnän ja markkinoinnin automaation maksuton opas. Lue myös blogisarja automaatiosta.
• Lataa Creamailerin saavutettavan viestinnän ja markkinoinnin maksuton opas. Lue myös blogisarja saavutettavuudesta.

Facebook

Kuvien vaihtoehtoinen teksti

Alt-tekstin lisääminen Facebookissa: lisää kuva > vie hiiri kuvan päälle > muokkaa > kirjoita vaihtoehtoinen teksti.

Tekstitys

Facebookissa voi lisätä tekstityksen video- ja diaesitysmainoksiin, jolloin käyttäjien on helpompi katsoa video tai diaesitys ilman ääntä. Facebookiin voi ladata omia tekstityksiä tai muodostaa ne automaattisesti.  

Katso ohjeet.

Twitter

Kuvien vaihtoehtoinen teksti

Alt-tekstin lisääminen Twitterissä: lisää kuva > muokkaa (edit) > ALT

Instagram

Kuvien vaihtoehtoinen teksti

Alt-tekstin lisääminen Instagramissa: lisää kuva > muokkaa kuvaa > seuraava > uusi julkaisu -näkymän alalaidasta kohta Lisäasetukset (Advanced Settings) > kirjoita vaihtoehtoinen teksti (Write Alt Text) 

Vaihtoehtoisen kuvauksen muokkaaminen onnistuu jälkeenpäin klikkaamalla julkaistun kuvan ylälaidasta kolmea palloa, josta aukeaa muokkausvalikko: muokkaa > muokkaa vaihtoehtoista tekstiä. 

Youtube

Tekstitys

Youtubessa on mahdollista lisätä omia tekstityksiä tai vaihtoehtoisesti luoda tekstityksen Youtubessa. 

Katso ohjeet.

Blogisarja:

• Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
• Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
• Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
• Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
• Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)

Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.

Otsikot ja leipäteksti

Teksteissä tulee huomioida otsikot ja itse leipäteksti. Käytä eri otsikkotasoja loogisesti siten, että ylätason otsikon alla on alemman tason otsikoita. Riittävän suuren fontin käyttö on tärkeää ja teksti tulisi tasata vasempaan laitaan. 

Kuvatekstit

Kuviin tulee muistaa merkitä vaihtoehtoinen teksti, joka näkyy, jos kuva ei aukea. Ruudunlukuohjelmat lukevat kuvatekstit, joten jos kuvatekstiä ei ole, ruudunlukuohjelma käyttäytyy kuin kuvaa ei olisi. Visuaalisuutta lisääviin kuviin, jolla ei ole tekstikytköstä, voi kirjoittaa tekstiksi esim. ”koristekuva”. 

Värit

Tekstin, kuvan sekä grafiikan värikontrasti taustaan tulee tarkistaa. Värikontrasti koskee myös grafiikan eri osia. Kontrastin on hyvä olla normaalikokoiselle tekstille 4,5:1 ja suurelle tekstille 3:1. Tekstien ja taustavärien riittävän kontrastin voi tarkistaa esim. täällä. 

Linkit

Linkkitekstin tulee kuvata kohdetta, johon linkki vie. Kuvat voivat toimia myös linkkeinä, tällöin vaihtoehtoiseen tekstiin on hyvä kirjoittaa mihin linkki vie tai mitä klikkauksesta tapahtuu. Ruudunlukuohjelma tunnistaa kyseessä olevan linkin, joten vaihtoehtoisen tekstiin ei tarvitse erikseen kirjoittaa sanaa ”linkki”. 

Lomakkeet

Creamailerin lomakkeiden ja kyselyiden lomakekentät kertovat mitä tietoa kenttään on tarkoitus syöttää. Virheilmoituksista käy ilmi, jos lomake on täytetty puutteellisesti tai virheellisesti. Creamailerin lomakkeet ovat käytettävissä näppäimistöllä ilman hiirtä. 

Blogisarja:

• Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
• Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
• Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
• Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
• Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)

Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.

1. Tekninen toteutus

Creamailerin tekninen toteutus on testattu vertaamalla lähdekoodia WCAG-esteettömyysstandardin vaatimuksiin. Creamailerin toiminnot ovat responsiivisia ja skaalautuvat kaikilla päätelaitteilla luettaviksi.

2. Ruudunlukuohjelmat ja koneäänet

Creamailerin toiminnot, kuten lomakkeet, on testattu ruudunlukuohjelmien ja koneäänten lävitse. Puhesyntetisaattori muuttaa ruudulla olevan tekstin synteettiseksi puheeksi toistaen sen rivi, lause, kappale tai koko teksti kerrallaan. Ruudunlukuohjelmien kautta varmistettiin sisältöjen olevan sellaisia, että niistä välittyy käyttäjälle selkeästi tarpeellinen tieto.

3. Suurennusominaisuus

Creamailerin toiminnot skaalautuvat käytettävän laitteen ja ruudun mukaisesti. Teksti ja lomakkeet ovat myös helposti suurennettavissa lukemisen helpottamiseksi.

4. Näppäpimistön käyttö

Creamailerin palvelut on testattu toimivaksi näppäimistöllä, ilman hiirtä. Creamailer on WCAG-standardin mukainen, eli käyttäjä havaitsee mikä palvelun osa ja elementti on kulloinkin kohdistettuna.

Saavutettavuus Creamailerissa

Otsikot

Looginen ja hierarkisesti etenevä selkeä otsikointi auttaa sivujen jäsentämisessä. Selkeä otsikointi auttaa ruudunlukuohjelmia käytettäessä, sillä sen avulla voidaan siirtyä otsikosta toiseen. Johdonmukainen otsikointi auttaa myös henkilöitä, joilla on kognitiivisia ongelmia. Creamailerissa on eri otsikkotasot, joita on helppo käyttää jokaisessa toiminnossa. Creamailerin viestieditorissa esim. ylimmän tason otsikko on Otsikko 1, toiseksi ylimmän tason otsikko Otsikko 2 jne.

Tekstivastineet

Saavutettavuusvaatimusten mukaan mm. kuvilla ja graafisilla elementeillä tulee olla tekstimuotoinen vastine, joka välittää ruudunlukijalle näytöllä esitetyn tiedon. Creamailerissa kuviin ja elementteihin on lisättävissä tekstivastine esim. alt-tekstin muodossa. 

Lomakkeet

Creamailerin lomakkeissa ja niiden elementeissä on tekstimuotoinen kuvaus, joka kertoo ruudunlukijalle millainen kenttä, painike tai muu elementti on kyseessä. Lomakekentissä on nimilaput (label), jotka kertovat, mitä tietoa kenttään on tarkoitus syöttää ja missä muodossa. Lomakkeita voi käyttää näppäimistöllä, ilman hiirtä.

Lomakekentät myös ilmoittavat, jos siihen kirjoitettu tieto on puutteellinen tai se on väärin kirjoitettu, eli jos lomakkeella havaitaan syötevirhe, sen paikka osoitetaan ja virheen kuvaus esitetään tekstimuotoisena. 

Värit ja kontrastit

Creamailerissa tekstiin ja taustaan voi valita haluamansa värin. Tekstin ja sen taustavärin riittävän suuri kontrasti auttaa näkörajoitteista lukijaa saamaan tekstistä selvää. Vihreän ja punaisen käyttämistä lähekkäin tulee esimerkiksi välttää punavihersokeuden vuoksi.

Tekstin koko

Creamailerissa tekstin koko on määritelty muokattavaksi, joten sitä voi suurentaa luettavuuden helpottamiseksi.

Sivun nimi

Sivun nimi, eli title, on tärkeä ruudunlukuhjelmien käyttäjillle, sillä tämä informaatio on ensimmäinen, jonka ruudunlukija lukee sivua avattaessa. Creamailerin ominaisuudet on merkitty niitä vastaavilla title-nimillä.

Linkit

Creamailerissa olevat linkit, painikkeet ja muut toiminnot on toteutettu niin, että näppäimistökohdistimen voi siirtää niihin, kohdistin on selkeästi näkyvissä ja että elementti reagoi kun se aktivoidaan näppäimistöllä.

Jokaisen linkin tarkoitus tulee ilmetä linkin tekstistä, sillä ruudunlukuohjelmat liikkuvat usein siirtymällä linkistä toiseen. On hyvä tarkistaa, että avautuvan sivun otsikko vastaa linkkiä, josta sivu avattiin. 

Elementtien näkyvyys

Saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että kulloinkin aktiivisena oleva elementti on visuaalisesti havaittavissa esimerkiksi tummien reunusten kautta. Creamailerissa aktiivisena näkyvä elementti erottuu muista paksumpien ja tummempien reunusten avulla.

Kielimääritys

Creamailerin ominaisuuksilla on WCAG:n mukaiset kielimääritykset. Kielimääritykset ovat tärkeitä, koska ruudunlukija lukee sivua puhesyntetisaattorin oletuskielellä, joka yleensä on englanti. Tällöin näkörajoitteinen henkilö kuulee suomen kieltä englannin lausuntasäännöillä.

Blogisarja:

• Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
• Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
• Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
• Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
• Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)

Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.

Huomioitavaa on, että kaikella ei-tekstuaalisella sisällöllä tulee olla tekstivastine, joka kuvaa materiaalin sisältöä. Ei-tekstuaalisia sisältöjä ovat esim. kuvat, infograafit, videot, lomakekentät sekä äänitiedostot.

Kävimme ruudunlukuohjelmalla läpi erilaisia uutiskirjeitä, lomakkeita ja tiedostoja ja testasimme niiden toimivuutta. Listaamme alla tekijöitä, joita viestinnässä tulisi saavutettavuusnäkökulmasta huomioida. Tarkemmat ohjeistukset löytyvät blogin lopussa ladattavissa olevasta ilmaisesta Saavutettavuus-oppaasta. 

Saavutettavuuden osa-alueet

Teksti ja fontti

Kirjoitetun tekstin tulisi olla helppo ymmärtää, hahmottaa ja lukea. Luettavuutta helpottaa tekstin selkeys, yksinkertaisuus sekä lyhyet kappalejaot ja asiakontekstin avaus. Myös riittävän suuren fontin käyttö sekä 1.5 rivivälitys on tärkeää. Huomiotavaa on myös, että tekstin ja taustan tummuuskontrasti on riittävän suuri. Tummuuskontrastisuhde on oltava normaalikokoiselle tekstille 4,5:1 ja suurelle testille 3:1.

Otsikot

Selkeästi etenevä otsikointi parantaa saavutettavuutta. Eri otsikkotasoja tulee käyttää loogisesti siten, että ylätason otsikon alla on alemman tason otsikoita. Riittävä väliotsikoiden käyttö auttaa jäsentämään tekstiä ja helpottaa sisällön hahmottamista. Otsikon olisi hyvä olla selkeä ja tekstisisältöä kuvaileva.

Kuvat

Kuviin tulee laittaa vaihtoehtoinen teksti, eli alt-teksti. Jos tekstissä viitataan kuvaan, vaihtoehtoisessa tekstissä tulee kertoa kuvan oleellinen sisältö, esimerkiksi ”nainen istuu puun juurella”. Kuvan nimeämisessä ei kannata käyttää ääkkösiä ja teksti kannattaa päättää pisteeseen. Ruudunlukuohjelma tunnistaa kuvan kuvaksi ja lukee sen alt-tekstin. Jos tekstiä ei ole, ruudunlukuohjelma käyttäytyy kuin kuvaa ei olisi lainkaan. 
 
Kuvat voivat toimia myös linkkeinä. Tällöin alt-tekstiin on hyvä kirjoittaa minne linkki johtaa. Jos kuvaan ei ole kirjoitettu alt-tekstiä, ruudunlukuohjelma lukee käyttäjälle linkin osoitteen. 

Infografiikat ja taulukot

Yhteen infografiikkaan ei tulisi mahduttaa liikaa tietoa, vaan mielummin laatia useampi infograafi vähemmällä informaatiomäärällä. Infograafien keskeisimmät tiedot on hyvä kirjoittaa alt-tekstiin. Infograafi ei saisi myöskään olla tietoineen itsenäinen, vaan sen sisältämä tieto tulisi käydä ilmi myös itse tekstistä. On tärkeää myös miettiä infograafin värimaailman kontrasti mm. punavihersokeus ja heikkonäköisyys huomioiden.

Taulukoiden lukeminen ruudunlukuohjelmalla on hankalaa. Taulukoiden ja listojen tekemisessä kannattaakin käyttää html-muotoa kuvien sijaan. Taulukoiden sisältämä tieto tulisi käydä ilmi myös tekstistä.

Värit

Tekstin, kuvan sekä grafiikan värikontrasti taustan suhteen tulee tarkistaa. Ymmärtämisen kannalta vierekkäisten värien välillä tulee olla riittävän iso kontrastiero.

Värikontrasti koskee myös grafiikan eri osia. Punaista ja vihreää ei tulisi käyttää yhdessä punavihersokeuden takia. Värien lisäksi voi käyttää myös muotoja ja tekstiä, esimerkiksi taulukoissa.

Vinkki! Tekstien ja taustavärien riittävän kontrastin voi tarkistaa ilmaisilla työkaluilla. Tällainen on esimerkiksi Contrast Ratio. 

Videot ja äänitiedostot

Yleisesti ottaen videot parantavat saavutettavuutta. Videoissa ja äänitiedostoissa tulee kuitenkin olla tekstitys tai tekstivastine. Lakivaatimusten mukaan videoita ei tarvitse tekstittää kuin sille kielelle, jota videossa käytetään. Lakivaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä.

Jos video on tekstin mediavastine, ei videota tarvitse tekstittää. Mediavastineesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ohjeteksti on esitetty myös videona. Jos video sisältää pelkkää kuvaa eikä lainkaan ääntä, tulee videosta laatia joko tekstivastine tai ääniselite, eli videon kuvailu ääneen.
 
Huomioitavaa on, että saavutattavuusvaatimuksia ei voi kiertää julkaisemalla videoita tai äänitiedostoja muiden hallinnoimissa kanavissa, kuten esim. Youtubessa. 

Word-tiedostot

Word-tiedostoissa tulee käyttää ymmärrettävää kieltä ja jäsennellä tekstille selkeä rakenne. Kuvaavat otsikot, joista saa käsityksen tekstin sisällöstä ovat tärkeitä. Erikoistermejä tulisi vältellä tai ainakin avata ne selkokielellä. Sivu tulisi lopettaa kokonaisella virkkeellä. Tiedosto ulkoasu on hyvä muokata tyylien, kuten otsikoiden ja fonttien, avulla.

Word-tiedoston voi tallentaa saavutettavana PDF-muodossa: Tiedoston > Vie > Luo PDF- tai XPS -tiedosto > Asetukset > Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppokäyttötoimintoa varten. Tulosta PDF –toimintoa ei tule käyttää. 

PDF-tiedostot

PDF-tiedostoissa tulee rakenteet (otsikot, kappaleet, listat, taulukot jne.) merkata tunnisteilla ja kuvilla tulee olla tekstivastine (alt-teksti). Tekstin ja taustan sävyillä tulee olla riittävä kontrastiero. Tiedostoissa tulee käyttää helposti luettavaa fonttia ja pitkään dokumenttiin on hyvä merkitä kirjainmerkit.

Power Point

Myös Power Point –tiedostoissa tulee huomioida saavutettavuus, etenkin jos esitys jaetaan verkossa ladattavassa muodossa. Power Point -esitykselle on hyvä antaa esitystä kuvaava tiedostonimi. Esitykselle tulee antaa otsikko (title), joka määritellään tiedoston ominaisuuksista. Myös jokaiselle dian sivulle tulee antaa sisältöä kuvaavat otsikot. 

Esityksessä oleville kuville tulee antaa vaihtoehtoiset tekstit ja linkit tulee myös nimetä kuvaavin tekstein. Jos diassa on useita sisältöelementtejä, on niille hyvä antaa lukemisjärjestys. 

Blogisarja:

• Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
• Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
• Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
• Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
• Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)

Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.

Tausta

Suomessa astui alkuvuodesta 2019 voimaan EU:n saavutettavuusdirektiiviä noudattava laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) sisältää suosituksia, joiden avulla verkkosisällön ja tiedostojen saavutettavuutta voidaan parantaa.

Se, että verkkosivut ja materiaalit on saatavilla, ei vielä tarkoita, että ne ovat saavutettavia. Laissa saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisuuden huomiointia siten, että mahdollisimman moni meistä voisi käyttää palveluja esteettömästi. Laki varmistaa, että ihmiset voivat käyttää palveluja esimerkiksi vammasta tai hankalasta tilanteesta riippumatta. Samalla laki toteuttaa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Ohjeiden noudattaminen tekee sisällöt saavutettavaksi henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita.

Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee ja keitä se hyödyttää?

Vaikka lain vaatimukset koskevat toistaiseksi vain osaa toimijoista esim. julkishallintoa ja osaa yksityisen sektoria, tulisi sen kiinnostaa muitakin, sillä saavutettavuus koskettaa meitä kaikkia joko pysyvän, tilapäisen tai tilanteeseen liittyvän vamman tai rajoitteen kautta. Rajoitteita ovat esimerkiksi:

• Näköön liittyvät rajoitteet
• Kuuloon liittyvät rajoitteet
• Fyysiset ja motoriset rajoitteet
• Kognitiiviset haasteet
• Mielenterveyden haasteet
• Iän tuomat haasteet
• Neurologiset sairaudet
• Puhevammat
• Henkilöt, joilla eri äidinkieli

Myös muu lainsäädäntö ohjailee saavutettavuutta. Yhdenvertaisuuslaki ja hankintalaki ovat jo ennen saavutettavuusdirektiiviä velvoittaneet huomioimaan erilaisten ihmisten tarpeet ja kohtelemaan ihmisiä yhdenvertaisesti rajoitteista ja vammoista huolimatta.

Tärkeät päivämäärät

Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa tekemään digitaalisista/sähköisistä materiaaleista, palveluista, toiminnoista, sivustoista sekä alustoista saavutettavia. Vaatimuksia sovelletaan portaittain.

23.9.2019
23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalvelujen, verkkosivujen sekä pdf- ja Word-tiedostojen tulee olla saavutettavia.

23.9.2020
Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkopalvelujen, verkkosivujen sekä pdf- ja Word-tiedostojen tulee olla saavutettavia. Huomioi, että vanhoja ei-saavutettavia videoita ei tarvitse poistaa tai tehdä saavutettaviksi takautuvasti. 23.9.2020 jälkeen julkaistavat videot on hyvä tehdä saavutettaviksi heti julkaisun yhteydessä. Muutoin niiden tulee olla saavutettavia kahden viikon kuluttua julkaisusta.

23.6.2021
Mobiilisovellusten tulee olla saavutettavia. Samoin ekstra- ja intranettien, jotka on otettu käyttöön tai uudistettu 23.9.2019 tai myöhemmin.

Kriteerit

Ohjeistuksen kriteerit on jaettu neljään pääperiaatteeseen, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus.

1. Havaittavavuus

Havaittavuudella tarkoitetaan sitä, että käyttäjät pystyvät havaitsemaan ja ymmärtämään esitetyn informaation rajoituksista tai vammoista riippumatta. Informaatio voi olla mm. tekstin, kuvan, videon tai audiotiedoston muodossa. Esimerkiksi näkörajoitteisen henkilön tulee erottaa teksti taustasta tai pystyä ruudunlukijan avulla ymmärtämään informaatio yhtä helposti kuin muidenkin henkilöiden.

2. Hallittavuus

Kaiken informaation, rajapintojen ja käyttöliittymäkomponenttien tulee olla käytettävissä ja ymmärrettävissä jokaiselle käyttäjälle. Esimerkiksi  lomaketta tulee pystyä käyttämään pelkällä näppäimistöllä ja ääniohjauksella. Käyttäjän tulee myös hahmottaa mitä tietoa lomakkeen sarakkeeseen tulee syöttää ja onko tieto oikein syötetty.

3. Ymmärrettävyys

WCAG-ohjeistuksessa todetaan, että käyttäjien tulee pystyä ymmärtämään sekä informaatio että rajapinnan toiminnallisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että edes visuaalisesti hieno uutiskirje tai lomake ei ole saavutettava, jos käyttäjät eivät tiedä mistä uutiskirje kertoo tai mitä lomakkeisiin tulee täyttää. Käyttäjien tulee ymmärtää mistä on kyse ja pystyä täyttämään lomake ilman erillistä ohjausta. Näin ollen esimerkiksi lomakkeissa tulee olla jokaisella täytettävällä kohdalla kuvaavat nimet.

4. Lujatekoisuus

Lujatekoisuudella tarkoitetaan saavutettavuudessa tekniikan yhteensopivuutta, eli kaikkien toimintojen ja rajapintojen tulisi toimia avustavien tekniikoiden kanssa. Lujatekoisuus liittyy lähinnä sivustojen ja ohjelmistojen koodaukseen, esim. että elementtien aloitus ja lopetustagit on merkitty oikein.

Lue lisää Papunetistä

Vaativuustasot

Vaativuustasoja on kolme: A, AA, ja AAA, joista laki velvoittaa noudattamaan A ja AA -tason kriteerejä.

A-taso
WCAG-ohjeistuksen minimitaso. A-taso ei palvele suurinta osaa käyttäjistä, joilla on rajoituksia tai vammoja.

AA-taso
AA-taso täyttää kaikki A-tason ja AA-tason onnistumiskriteerit. AA-kriteerit käsittelevät yhteensopivuutta yleisesti käytössä olevien avustavien teknologioiden kanssa sekä ongelmia, jotka liittyvät erityisempiin vammoihin ja rajoitteisiin kuten heikkoon näköön ja kognitiivisiin vaikeuksiin.

AAA-taso 
WCAG-ohjeistuksen korkein taso, joka huomioi vammaisten ja rajoitteisten käyttäjien erityistarpeita. Esimerkiksi uutiskirjeiden linkeissä kerrotaan tarkka kuvaus linkin kontekstista ja kohteesta sen sijaan, että siinä lukisi “lue lisää” tai “klikkaa tästä”.

Lue lisää saavutettavuusvaatimukset.fi -sivustolta

Blogisarja:

• Saavutettavuus, ketä se koskee ja ketä hyödyttää? (1/5)
• Saavutettavuus osana viestintää (2/5)
• Creamailer ja saavutettavuus (3/5)
• Esimerkkejä saavutettavuudesta: uutiskirjeet, kyselyt ja tapahtumat (4/5)
• Sosiaalinen media ja saavutettavuus (5/5)

Lataa maksuton opas saavutettavaan viestintään ja markkinointiin tästä.

Valtion, kuntien, yliopistojen, korkeakoulujen sekä julkisten tahojen omistamat liikelaitokset kuuluvat lain piiriin. Laki koskee myös osaa yksityisen sektorin toimijoista sekä järjestöistä.

Taustaa

Lain perustana toimii Web Content Accessibility Guidelines (WCAG), jota käytetään useiden maiden saavutettavuusvaatimusten lakiperustana. Ohjeistuksen kriteerit on jaettu neljään pääperiaatteeseen, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus. Vaativuustasoja on kolme: A, AA, ja AAA, joista laki velvoittaa noudattamaan A ja AA -tason kriteerejä.

Vaikka lain vaatimukset koskevat toistaiseksi vain pientä osaa toimijoista, tulisi sen kiinostaa muitakin. Suomessa esimerkiksi on 1 254 800 ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta. Saavutettavuus palvelee meitä kaikkia.

Lue lisää lain vaatimuksista ja ketä laki koskee.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Se, että tiedoston on saatavilla, ei vielä tarkoita, että se on saavutettava. Laissa saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisuuden huomiointia siten, että mahdollisimman moni meistä voisi käyttää palveluja esteettömästi. Laki varmistaa, että ihmiset voivat käyttää palveluja esimerkiksi vammasta tai hankalasta tilanteesta riippumatta. Samalla laki toteuttaa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Konkreettisesti saavutettavuudella tarkoitetaan, että esimerkiksi käytetty kieli on selkeää yleiskieltä ja se on jäsenneltyä. Tekstin lisäksi sisältöä tulisi tarjota myös muun muassa videona ja infografiikkana.

Saavutettavuudessa otetaan huomioon tekstin lisäksi kuvat, videot sekä äänitiedostot, Word ja PDF -tiedostot sekä Power Point -esitykset. Infograafit, tilastot ja väritykset ovat myös tärkeä osa saavutettavuuden kokonaisuutta.

Edellisten lisäksi saavutettavuus koskee sivustojen teknistä saavutettavuutta ja sitä, että ne toimivat avustavilla teknologioilla sekä näppäimistön kautta. Käyttöliittymän tulee olla helppokäyttöinen ja navigaation selkeä sekä looginen.

Creamailer ja saavutetettavuus

Ota nämä seikat huomioon jakaessasi sisältöjä Creamailerilla.

Otsikot

Selkeä otsikointi parantaa saavutettavuutta. Looginen ja riittävä väliotsikoiden käyttö auttaa jäsentämään tekstiä ja helpottaa sisällön hahmottamista. Merkitse Creamailerin viestieditorissa ylimmän tason otsikko valitsemalla tyyliksi Otsikko 1. Toiseksi ylimmän tason otsikoksi valitse Otsikko 2 jne. Käytä otsikkotasoja loogisesti siten, että ylätason otsikon alla on alemman tason otsikoita.

Viestipohjan näkökulmasta uutiskirjeessä on vain yksi ylimmän tason otsikko, joka on käytännössä uutiskirjeen aihe tai pääartikkelin nimi. Mahdollisesti muissa viestissä olevissa artikkeleissa tulee käyttää Otsikko 2:ta tai sitä alempia otsikkomäärityksiä. Näin toimiessa ruudunlukuohjelma löytää otsikoiden tyylit.

Kuvat

Kuviin tulee laittaa vaihtoehtoinen teksti, eli alt-teksti (viestieditorin kuvateksti-kenttä). Jos tekstissä viitataan kuvaan, vaihtoehtoisessa tekstissä tulee kertoa kuvan oleellinen sisältö, esimerkiksi ”nainen istuu puun juurella”.

Jos kuvan sisältö on mainittu jo tekstissä, tekstin ei tarvitse olla pitkä. Teksti kannattaa päättää pisteeseen.

Mieti: Mikä on kuvan tarkoitus? Mikä tieto jää saamatta, jos kuvaa ei näe?

Värit

Tarkista tekstin, kuvan sekä grafiikan värikontrasti suhteessta taustaan. Ymmärtämisen kannalta vierekkäisten värien välillä tulee olla riittävän iso kontrastiero.

Värikontrasti koskee myös grafiikan eri osia. Punaista ja vihreää ei tulisi käyttää yhdessä punavihersokeuden takia. Värien lisäksi voi käyttää myös muotoja ja tekstiä, esimerkiksi taulukoissa.

Mieti: Erottuvatko teksti ja taulukot taustasta? Myös eri päätelaitteilla?

Videot ja äänitiedostot

Videoissa ja äänitiedostoissa tulee olla tekstitys tai tekstivastine. Jos video on tekstin mediavastine, ei videota tarvitse tekstittää. Mediavastineesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ohjeteksti on esitetty myös videona.

Lue lisää.

Mieti: Mikä tieto jää saamatta, jos videota/äänitiedostoa ei näe tai kuule?

Word-tiedostot

Käytä ymmärrettävää kieltä ja jäsentele tekstille selkeä rakenne. Laadi kuvaavat otsikot, joista saa käsityksen tekstin sisällöstä. Vältä erikoistermejä, tai ainakin avaa ne selkokielellä. Lopeta sivu kokonaisella virkkeellä. Muokkaa tiedoston ulkoasu tyylien, kuten otsikoiden ja fonttien, avulla.

Jos tallennat Word-tiedoston PDF-muodossa valitse tallentaessa: Tiedosto > Vie > Luo PDF- tai XPS -tiedosto > Asetukset > Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppikäyttötoimintoa varten.  Älä käytä Tulosta PDF -toimintoa.

PDF-tiedostot

PDF-tiedostoissa tulee rakenteet (otsikot, kappaleet, listat, taulukot jne.) merkata tunnisteilla ja kuvilla tulee olla tekstivastine (alt-teksti). Tekstin ja taustan sävyillä tulee olla riittävä kontrastiero. Tiedostoissa tulee käyttää helposti luettavaa fonttia ja pitkään dokumenttiin on hyvä merkitä kirjainmerkit.

Lue lisää esteettömien PDF-tiedostojen luomisesta ja tarkistamisesta.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumisen valvonta on laissa annettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtäväksi. Lue lisää aluehallintoviraston sivuilta ja Saavutettavuusdirektiivi.fi -sivustolta.