Viime vuoden keväällä astui voimaan laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, joka edellyttää verkkopalveluilta ja tiedostoilta saavutettavuutta.
Valtion, kuntien, yliopistojen, korkeakoulujen sekä julkisten tahojen omistamat liikelaitokset kuuluvat lain piiriin. Laki koskee myös osaa yksityisen sektorin toimijoista sekä järjestöistä.
Taustaa
Lain perustana toimii Web Content Accessibility Guidelines (WCAG), jota käytetään useiden maiden saavutettavuusvaatimusten lakiperustana. Ohjeistuksen kriteerit on jaettu neljään pääperiaatteeseen, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus. Vaativuustasoja on kolme: A, AA, ja AAA, joista laki velvoittaa noudattamaan A ja AA -tason kriteerejä.
Vaikka lain vaatimukset koskevat toistaiseksi vain pientä osaa toimijoista, tulisi sen kiinostaa muitakin. Suomessa esimerkiksi on 1 254 800 ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta. Saavutettavuus palvelee meitä kaikkia.
Lue lisää lain vaatimuksista ja ketä laki koskee.
Mitä saavutettavuus tarkoittaa?
Se, että tiedoston on saatavilla, ei vielä tarkoita, että se on saavutettava. Laissa saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisuuden huomiointia siten, että mahdollisimman moni meistä voisi käyttää palveluja esteettömästi. Laki varmistaa, että ihmiset voivat käyttää palveluja esimerkiksi vammasta tai hankalasta tilanteesta riippumatta. Samalla laki toteuttaa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Konkreettisesti saavutettavuudella tarkoitetaan, että esimerkiksi käytetty kieli on selkeää yleiskieltä ja se on jäsenneltyä. Tekstin lisäksi sisältöä tulisi tarjota myös muun muassa videona ja infografiikkana.
Saavutettavuudessa otetaan huomioon tekstin lisäksi kuvat, videot sekä äänitiedostot, Word ja PDF -tiedostot sekä Power Point -esitykset. Infograafit, tilastot ja väritykset ovat myös tärkeä osa saavutettavuuden kokonaisuutta.
Edellisten lisäksi saavutettavuus koskee sivustojen teknistä saavutettavuutta ja sitä, että ne toimivat avustavilla teknologioilla sekä näppäimistön kautta. Käyttöliittymän tulee olla helppokäyttöinen ja navigaation selkeä sekä looginen.
Creamailer ja saavutetettavuus
Ota nämä seikat huomioon jakaessasi sisältöjä Creamailerilla.
Otsikot
Selkeä otsikointi parantaa saavutettavuutta. Looginen ja riittävä väliotsikoiden käyttö auttaa jäsentämään tekstiä ja helpottaa sisällön hahmottamista. Merkitse Creamailerin viestieditorissa ylimmän tason otsikko valitsemalla tyyliksi Otsikko 1. Toiseksi ylimmän tason otsikoksi valitse Otsikko 2 jne. Käytä otsikkotasoja loogisesti siten, että ylätason otsikon alla on alemman tason otsikoita.
Viestipohjan näkökulmasta uutiskirjeessä on vain yksi ylimmän tason otsikko, joka on käytännössä uutiskirjeen aihe tai pääartikkelin nimi. Mahdollisesti muissa viestissä olevissa artikkeleissa tulee käyttää Otsikko 2:ta tai sitä alempia otsikkomäärityksiä. Näin toimiessa ruudunlukuohjelma löytää otsikoiden tyylit.
Kuvat
Kuviin tulee laittaa vaihtoehtoinen teksti, eli alt-teksti (viestieditorin kuvateksti-kenttä). Jos tekstissä viitataan kuvaan, vaihtoehtoisessa tekstissä tulee kertoa kuvan oleellinen sisältö, esimerkiksi ”nainen istuu puun juurella”.
Jos kuvan sisältö on mainittu jo tekstissä, tekstin ei tarvitse olla pitkä. Teksti kannattaa päättää pisteeseen.
Mieti: Mikä on kuvan tarkoitus? Mikä tieto jää saamatta, jos kuvaa ei näe?
Värit
Tarkista tekstin, kuvan sekä grafiikan värikontrasti suhteessta taustaan. Ymmärtämisen kannalta vierekkäisten värien välillä tulee olla riittävän iso kontrastiero.
Värikontrasti koskee myös grafiikan eri osia. Punaista ja vihreää ei tulisi käyttää yhdessä punavihersokeuden takia. Värien lisäksi voi käyttää myös muotoja ja tekstiä, esimerkiksi taulukoissa.
Mieti: Erottuvatko teksti ja taulukot taustasta? Myös eri päätelaitteilla?
Videot ja äänitiedostot
Videoissa ja äänitiedostoissa tulee olla tekstitys tai tekstivastine. Jos video on tekstin mediavastine, ei videota tarvitse tekstittää. Mediavastineesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ohjeteksti on esitetty myös videona.
Mieti: Mikä tieto jää saamatta, jos videota/äänitiedostoa ei näe tai kuule?
Word-tiedostot
Käytä ymmärrettävää kieltä ja jäsentele tekstille selkeä rakenne. Laadi kuvaavat otsikot, joista saa käsityksen tekstin sisällöstä. Vältä erikoistermejä, tai ainakin avaa ne selkokielellä. Lopeta sivu kokonaisella virkkeellä. Muokkaa tiedoston ulkoasu tyylien, kuten otsikoiden ja fonttien, avulla.
Jos tallennat Word-tiedoston PDF-muodossa valitse tallentaessa: Tiedosto > Vie > Luo PDF- tai XPS -tiedosto > Asetukset > Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppikäyttötoimintoa varten. Älä käytä Tulosta PDF -toimintoa.
PDF-tiedostot
PDF-tiedostoissa tulee rakenteet (otsikot, kappaleet, listat, taulukot jne.) merkata tunnisteilla ja kuvilla tulee olla tekstivastine (alt-teksti). Tekstin ja taustan sävyillä tulee olla riittävä kontrastiero. Tiedostoissa tulee käyttää helposti luettavaa fonttia ja pitkään dokumenttiin on hyvä merkitä kirjainmerkit.
Lue lisää esteettömien PDF-tiedostojen luomisesta ja tarkistamisesta.
Saavutettavuusvaatimusten toteutumisen valvonta on laissa annettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtäväksi. Lue lisää aluehallintoviraston sivuilta ja Saavutettavuusdirektiivi.fi -sivustolta.